How u doing??

Moikkelis!

Huomaa hyvin tässä kun tekee pelkästään duunia, ja sen ohella vähän ompelutöitä, sen sijasta että olisi koulussa, kävisi duunissa ja harrastaisikin vielä kaikkea, niin en toimi ollenkaan. Oon semmoinen ihminen että kun mulla on kovasti tekemistä niin silloin saan aikaiseksi, tykkään laatia aikatauluja, suunnitelmia ja kirjoitella kalenteriin minuutti aikatauluja ohjelmasta. Mutta sitten kuin on semmoinen tilanne että kalenterissa on enemmän tyhjää kuin täyttä, niin en osaakaan enää käyttää aikaani fiksusti. On ehkä liikaa aikaa kaiken tekemiseen, ja ne jutut ehtii tehdä myös huomenna, ja siksi ne lykkääntyy viime tinkaan. 

Samaa voin sanoa myös tämän blogin päivittelystä. En voi väittää että mulla ei olisi aikaa tälle, vaan juuri päin vastoin, sitä aikaa on liikaa ja siksi kaikki jää tekemättä ikävä kyllä... En tiedä miten löytäisin sen aktiivisemman rytmin elämääni juuri tällä hetkellä. Tiedän että se sitten palautuu kun ensi syksynä menen kouluun ja toivottavasti mahdollisesti teen myös töitä siinä ohella, mutta olisihan se kiva löytää jo nyt kun kerta aikaakin paljon olisi. 

Miksi se onkin niin että liikaa vapaa-aikaa omatessaan laiskikstuu entisestään? Miksi se ei voisi olla niin että kun kerrankin sitä aikaa olisi niin voisi ottaa siitä kaiken irti ja saada asioita aikaiseksi? Oon mä juttuja tehnytkin, tein yhden tuunaus jutun tossa viime viikolla ja siitä saatte kuvia piakoin, oon ommellu, vähän urheilukin, mutta en silti ole se sama eritäin aikaansaava ihminen mihin olen tottunut.. Tästä postauksesta tulee valitettavasti hieman valittava, tai ehkä vähän ihmettelevä, olisi oikeampi sana, mutta kun tämän uuden blogin pystyyn laitoin ajattelin että haluan enemmän näitäkin tänne, INorOUT:in loppu vaiheilla omien tuntemusten kertomista ei juuri ollutkaan enään. 

Välivuoden pitämis päätöshän oli ihan minun oma päätökseni, sitä halusin ja tuntuu se edelleenkin kaikista fiksuimmalta ratkaisulta. Silti vähän jo toivon että aika menisi nopeammin ja pääsisin uusia haasteita kohtaamaan pian. Olen näköjään, vaikka en sitä haluaisi, helposti kyllästyvä ihminen, tekemiseni pitää vaihdella, pitää löytyä uusia haasteita joita kohdata ja saada kokea uutta. Jos en olisi tätä vuotta vain tehnyt töitä vaan olisin hyvpännyt suoraan taas koulunpenkille, voi olla etten olisi sitäkään jaksanut. Tuntui hyvältä tehdä ihan kivaa työtä kivassa paikassa, tienata rahaa ja olla stressaamatta ees vähän edes vähän aikaa. Jos olisin aloittanut koulun viime syksynä en olisi pystynyt käymään Jyväskylässä poikaystäväni luona niin usein, enkä olisi voinut tehdä juuri tätä työtä mitä nyt teen, enkä sen myötä oppia niitä uusia asioita mitä opin. 

Eli kaikkea hyväähän tästä on seurannut, mutta silti ikäväkyllä olen vähän semmoinen persoona, joka ajattelee että olen onnellinen sitten kuin minulla on sitä ja tätä. Se onnellisuuden tavoitteluhan on juuri sitä mikä saattaa onnetoimmaksi tehdä. En missään nimessä sano olevani onneton nyt, päin vastoin minulla on paljon juttuja mistä olla nyt niin onnellinen, mutta silti jostain syystä se motivaatio puuttuu moneen tekemiseen. Paljon blogeissa huomaa kun bloggaajat käyttävät tuota mantraa että ei saa vain tavoitella onnea, vaan täytyy elää hetkessä ja olla siinä onnellinen. Monet heistä varmasti ovatkin hyvin onnellisia ja kun eivät ole  niin eivät alua tuoda sitä blogeissaan esille ja tämä on oikein ymmärrettävää, mutta ehkä osittain juuri siitä syystä halusin tämän postauksen kirjoittaa. Että välillä on vähän huonoja päiviä ja ne ovat enemmänkin kuin okei, ja välillä mietityttää omat päätökset, tekemiset ja tekemättä jättämiset. 

Tulipas aika epämääräinen kirjoitus kyllä tälä kertaa, tekstiä rupesikin päähäni pomppoilemaan aika yllättäen, mutta kiva niin. Oon muuten super iloinen teijän jättämistä kommenteista ja niistä sitä kuuluisaa motivaatiota saa aina lisää :) Kiitos siis <3 

Lupaan yrittää tsempata nyt vähän, ja saada jonkin näköistä motivaatiota ja järjestelmällisyyttä toimintaani taas. Ensimmäinen askel voisi olla jo se, että rupeaisi taas panostamaan hiukan enemmän tuohon ulkonäköön, silloin saisi blogiinkin jo roimasti lisää aiheita :) Tästä se ehkä lähtee..

Mites teillä? Saatteko enemmän hommia aikaseksi kun on paljon aikaa vai silloin kun aika on niukilla? Muilla tämmöisiä kevät pohdintoja menossa?:D Ajatuksia? 

Kuvituksena random kuvia vappupäivältä, kun pyörittiin Jyväskylän keskustassa. Kymmenen pistettä ja papukaija merkki sille kuka luki tänne loppuun saakka! :D 

xx, Juulia